15. Islands (121/3.)
Ehdin keväällä jo ostaa lipunkin Suomen-keikalle, joka sitten peruttiin hyvin pian. Mutta ei se mittää, johan nää nähtiinkin, plus keksin tilalle jotain paljon parempaa (ks. #1), eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Uutta Vapours-levyä ei kuitenkaan ole ihan kamalasti tullut kuunneltua. Ehkä mä alan kohta uskoa, että yksisarviset on kuolleet.
14. Calexico (132)
Hetken jo meinasin väittää, että kun näähän soitti Ruirsockissa, mutta se olikin vuonna 2009. Ehkä mulla on joku tarve päästä Arizonaan ajamaan Cadillacilla. Mmh, Coronaa... tai sitten Calexicon musassa on se kiero iskelmällinen vivahde, mikä kutittaa mua korvan takaa.
13. Arcade Fire (134)
No nää nyt ainakin soitti Suomessa tänä kesänä. Se oli hieno ja aurinkoinen päivä. Hieno, joskin pitkä, on myös uusi levy. Edellinen ei ihan uponnut, mutta uskoni on palannut.
12. Kent (143/16.)
Toinen oho. Mutta Kentiltähän tuli taas uusi levy. Olen tainnut kuunnella sitä salaa, vaikka tämä rakkaustarina taitaakin nyt olla ohi. Du & Jag Döden jäänee viimeiseksi Kentin levyksi, josta jaksoin innostua. Meidän suhteen paras hetki oli silti ehkä VinterNoll2, ja sellaisena haluan Kentin muistaa.
11. Hot Chip (145/10.)
Sitä mä en kyllä osaa sanoa, että miksi en ole ostanut Hot Chipin uusinta levyä omakseni. Hieno video.
sunnuntai 12. joulukuuta 2010
perjantai 10. joulukuuta 2010
Top 20-16
Vuoden 2010 Last.fm-tilasto näyttää aika tasaiselta, paitsi että ykkösen kohdalla pompsahtaa vähän. Tänä vuonna osasin tehdä listan käänteisessä järjestyksessä. Kuusi bändiä löytyi myös vuosi sitten kuunneltuimpien joukosta - kertonee jotain mun tavastani rakastua täysin joihinkin ja unohtaa muiden olemassa olo tyystin.
Listasta huomaa myös, että olen ravannut tänä vuonna Italiassa, kun mukaan mahtuu neljä itskubändiä. Vertailun vuoksi: suomalaisia on kaksi. Myös muutama vähemmän ajankohtainen bändi on eksynyt joukkoon siksi, että asustelen niiden kotinurkilla nykyään.
Koko totuuttahan Last.fm ei suinkaan kerro. Esimerkiksi sillä ei ole pienintäkään hajua mun alkusyksyn SMG-hairahduksestani... vieläkö soitat banjoa ja sitä rataa.
Sijat 20-16:
20. Gorillaz (104)
Plastic Beach oli alehyllylöytö, jonka olisi kaikesta päätellen voinut poimia mukaansa jo vaikka täysihintaisenakin. On Melancholy Hill on kaikessa seesteisyydessään levyn parhaita biisejä.
19. Dente (110)
Oho, tämä oli yllätys. Ilmeisesti italialainen himmailu sopii hyvin taustamusiikiksi, muuten en keksi, miten tämä on top kahteenkymppiin päätynyt.
18. Tre allegri ragazzi morti (114)
Bändi, jota vihasin, kunnes keväällä ostettiin uusi levy Primitivi del futuro. Ihan koko albumi ei uppoa ihan joka kerta, mutta Ballata delle ossa ja Codalunga on oih <3
Tällaiset tempaukset tuntuu olevan kovin suosittuja Italiassa näinä päivinä. Tehdäänkö tätä jo Suomessakin?
Tässä videossa on jotakin hyvin, hyvin rauhoittavaa. Tyypit vaan tanssii tangoa. Tai sitten se on vain aikaerosta pehmennyt pääni, joka väittää mun ihan ihan ihan oikeasti pitäväni TARM:in uudesta levystä. Merda!
17. Nirvana (117)
Heh, taisin vähän fiilistellä etukäteen tämänhetkistä asuinkaupunkiani...
16. Broken Bells (119)
Harmi, että Flown keikka oli kökkö. Tai ehkä tyyppejä ei kiinnostanut soittaa puolityhjälle kentälle? Loppua kohden parani edes sen verran, että jaksan uskoa toivoa vielä olevan olemassa.
Listasta huomaa myös, että olen ravannut tänä vuonna Italiassa, kun mukaan mahtuu neljä itskubändiä. Vertailun vuoksi: suomalaisia on kaksi. Myös muutama vähemmän ajankohtainen bändi on eksynyt joukkoon siksi, että asustelen niiden kotinurkilla nykyään.
Koko totuuttahan Last.fm ei suinkaan kerro. Esimerkiksi sillä ei ole pienintäkään hajua mun alkusyksyn SMG-hairahduksestani... vieläkö soitat banjoa ja sitä rataa.
Sijat 20-16:
20. Gorillaz (104)
Plastic Beach oli alehyllylöytö, jonka olisi kaikesta päätellen voinut poimia mukaansa jo vaikka täysihintaisenakin. On Melancholy Hill on kaikessa seesteisyydessään levyn parhaita biisejä.
19. Dente (110)
Oho, tämä oli yllätys. Ilmeisesti italialainen himmailu sopii hyvin taustamusiikiksi, muuten en keksi, miten tämä on top kahteenkymppiin päätynyt.
18. Tre allegri ragazzi morti (114)
Bändi, jota vihasin, kunnes keväällä ostettiin uusi levy Primitivi del futuro. Ihan koko albumi ei uppoa ihan joka kerta, mutta Ballata delle ossa ja Codalunga on oih <3
Tällaiset tempaukset tuntuu olevan kovin suosittuja Italiassa näinä päivinä. Tehdäänkö tätä jo Suomessakin?
Tässä videossa on jotakin hyvin, hyvin rauhoittavaa. Tyypit vaan tanssii tangoa. Tai sitten se on vain aikaerosta pehmennyt pääni, joka väittää mun ihan ihan ihan oikeasti pitäväni TARM:in uudesta levystä. Merda!
17. Nirvana (117)
Heh, taisin vähän fiilistellä etukäteen tämänhetkistä asuinkaupunkiani...
16. Broken Bells (119)
Harmi, että Flown keikka oli kökkö. Tai ehkä tyyppejä ei kiinnostanut soittaa puolityhjälle kentälle? Loppua kohden parani edes sen verran, että jaksan uskoa toivoa vielä olevan olemassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
